Suomen eduskunta ratifioi keskiviikkona lain, jolla hyväksytään Pohjoismaiden liittyminen Natoon.
Enemmistö suomalaisista lainsäätäjistä äänesti Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymisen ja toimeenpanon puolesta, sillä 184 kansanedustajaa kannatti maan Nato-jäsenyyttä.
Yksi ääni oli mitätön ja seitsemän kansanedustajaa oli poissa.
Maa haki virallisesti Naton jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa viime vuoden toukokuussa ja luopui vuosikymmeniä jatkuneesta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, mihin Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkanut Ukrainan sota vauhditti päätöstä.
Kahden maan Nato-jäsenyys edellyttää kaikkien 30 jäsenvaltion ratifiointia.
Turkki, joka on ollut Naton jäsen jo yli 70 vuotta, esitti kuitenkin vastalauseita ja syytti molempia maita siitä, että ne suvaitsevat ja jopa tukevat terroristiryhmiä, kuten PKK:ta ja Fetullahin terroristijärjestöä (FETÖ), joka on 15. heinäkuuta 2016 tapahtuneen Turkin vallankaappausyrityksen takana oleva ryhmä.
Viime kesäkuussa Turkki ja kaksi pohjoismaata allekirjoittivat Naton huippukokouksessa muistion Ankaran oikeutettujen turvallisuushuolien käsittelemiseksi ja pohjustivat siten Turkki ja kaksi pohjoismaata liittoutuman mahdollista jäsenyyttä.
Muistiossa Ruotsi ja Suomi sopivat, etteivät ne anna tukea YPG/PYD:lle ja FETÖ:lle, estävät kaiken terroristiryhmien toiminnan, terroriepäiltyjen luovuttamisen, ottavat käyttöön uutta lainsäädäntöä terrorismirikosten rankaisemiseksi ja eivät toteuta kansallisia asevientikieltoja kolmen maan välillä.
Turkkiye muistutti maanantaina Ruotsin ja Suomen lupauksista niiden Nato-jäsenyyshakemuksia varten ja sanoi, että on mahdotonta hyväksyä Ruotsin hakemusta "näkemättä toteutettuja toimia".
"Suomen ja Ruotsin jäsenyyden suhteen Turkin kanta on selkeä ja avoin", sanoi ulkoministeri Mevlut Çavuşoğlu yhteisessä lehdistötilaisuudessa Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarton kanssa, joka saapui Ankaraan solidaarisuusvierailulle 6. helmikuuta tapahtuneiden maanjäristysten jälkeen.
Çavuşoğlu toisti, että terrorismi on yksi Naton kahdesta suurimmasta uhasta, ja sanoi Turkin odottavan, että Pohjoismaat vastaavat Ankaran huolenaiheisiin terrorismin torjunnassa.
Sen jälkeen, kun kolmenvälinen muistio allekirjoitettiin Naton Madridin huippukokouksessa kesäkuussa 2022, Çavuşoğlu sanoi, että "Ruotsi ei ole ottanut mitään tyydyttäviä askeleita".
Turkin ministeri pani merkille Ruotsin uuden hallituksen "määrätietoisen" kannan ja sanoi myös, että Ruotsi on tehnyt "muutoksia perustuslakiinsa ja joihinkin lakeihinsa, erityisesti terrorismin vastaisiin lakeihin".
"On olemassa (Ruotsin ja Suomen) lupauksia Nato-jäsenyydestä. Meidän ei ole mahdollista sanoa 'kyllä' Ruotsin Nato-jäsenyydelle näkemättä näitä toimia", hän sanoi.
Çavuşoğlu sanoi myös, että kahden Pohjoismaan Nato-hakemuksia voidaan arvioida erikseen, sillä Turkkiye suhtautuu myönteisemmin Suomen prosessiin.
Çavuşoğlu muistutti Turkin, Ruotsin ja Suomen välillä perustetusta mekanismista ja sanoi, että on hyödyllistä, että mekanismin kolmas kokous pidetään Brysselissä.
Turkin ulkoministerin mukaan mekanismin 3. kokous pidetään 9. maaliskuuta.
For English: Click on me
